Tervetuloa Hopeaklaaniin!

Sivut eivät ole valmiita vielä!

Suntuubi lopetetaan 30.6.2020, joten Hopeaklaani muuttaa myöhemmin tälle sivustolle.

keskiviikkona, elokuuta 7

HOPSU 1 V

Hopeaklaani? Mikä se on minulle.

Hopeaklaani on muodostunut "kodikseni" omassa pakopaikassani. Tiedättehän, paikka johon paeta ja sitä voi melkein jopa kutsua kakkoskodiksi? Sitä hopeaklaani on minulle. Tietty, aamusydän itsestään on minulle pakokeino, enkä koskaan ole sitä kiistämään. Hauskinta on ropessa katsoa hahmon etenemistä asiasta toiseen, ja itse ropettajan luonnetta. Moni ei ehkä sitä huomaa, mutta itsessään kissojen luonteen summa, tekee itsessään roolipelaajan. Jokainen hahmo kertoo itsessään omalla tavalla, mitä roolija on, muttei miksi hän on sitä. Minulle parasta työssäni on aina kuunnella mitä ropettajien elämään kuuluu, ja kasata pikku hiljaa joka ikisen ropettajan luonnetta yhteen. 


Hopeaklaanin ylläpito? Teistä on tullut perheeni joka mielessä, ja tuntuu etten voisi tarpeeksi teitä kiittää. Olen teidän kanssanne kokenut monet itkut ja naurut, enkä silti mitään muuttaisi. Olemme joidenkin kanssa yö, ja päivä, mutta silti te olette yhtä perhettä kanssani, ihan sama mitä muut sanoisivat. On hassua miten paljon työtä ja vaivaa teen eteenne, sillä se ei koskaan tunnu paljolta - joo, saatan suunnitella suurimman osan asioista - joo, saatan toteuttaa paljon, mutta ainut pakopaikkani on nyt vuoden ajan ollut tämä, enkä koskaan aio kiistää sitä. Te ylläpitäjät olette pitäneet minut elossa, sekä kunnossa. Joskus olisin ehkä kaivannut jonkun kieltämään minua tekemästä töitä yön pikkutunneilla, mutta muuten kaikki on mennyt hyvin. Jos pitäisi sanoa minkä roolin olen itseni puolesta joukossamme ottanut, sanoisin melkein että olen perheen… Äiti? Tietty, en pidä nimityksestä aamu äiti, mutta jotenkin te olette kaikki minulle pikku pentujani. Olette joka iikka rakkaita, ja pitäkää huoli itsestänne. Teen teidän puolestanne kaiken.

Kun tein Aamusydämmen hahmona, tiesin ettei hänestä tuli normi kissa. Tietty hän ei paljosta joukosta poikkeaisi, mutta yritin tuolloin tunkea linnun aamun muottiin. Sanoin vielä itsekseen "et sitten ala hankkimaan pentuja ettei tule työtä" Tadaa! Nyt aamun suku on melkein pääjuuri koko pelissä! (Ja olen hirveän ylpeä siitä) Kaikki ropessa kokemat asiat, ovat lähellä sydäntäni, enkä koskaan niitä halua unohtaa. On hauskaa ollut seurata kuinka joka asia etenee, kuinka viisaasti hoksaatte kaikkea, mutta etenkin draama jota olette tehneet, on mahtavaa. En olisi vuosi sitten uskonut tämän paikan etenevän tähän. Joo, tiesin että tästä tulisi jotain suurta, mutta että tämä päivä, josta olen haaveillut, on nyt oikeasti tässä? En olisi uskonut.. 

Muistan kuinka en edes osannut kirjoittaa tekstiä suntuubiin, mutta nyt jo, minä olen se jolta kysytään neuvoja, enkä se, joka kysyy neuvoja. Olen ylpeä siitä mitä te olette tehneet täällä, mutta olen jopa ylpeä itsestäni (jota en ole usein) kiitos kaikesta. AIVAN KAIKESTA. 
Paitsi emppu, SÄ YLIKÄYTÄT PUJORUUSUA!! PLIIS LOPETA SEN TUSKA T-T

Haluan vielä sanoa, ettei vain ylläpito on tärkeä, jok ikinen pelaaja on yhdessä tärkeä, ja tiedän ettei tämä puhe ole mitään kuvaamaan sitä mitä kaikkea te olette, muistakaa, olette tärkeitä joka pallo. 

Nyt haluan sanoa pari sanaa ihmisistä, jotka tekivät tämän hetken täksi hetkeksi

Kaislatassu
Olet minulle kuin lapseni, en sano nyt tätä sillä, että käyttäydyt kuin lapsi, vaan koska olet minulle yhtä tärkeä. Olet meistä kaikista se ilopilleri, et ehkä ole paras ihmis asian tuntija, etkä paras auttamaan kaikessa, mutta olet joka tilanteessa sinä. Olet aivan kuin kuu, ei, et jää kenenkään varjoon, vaan kuu jos minä olen aurinko. Kyllä, osaan olla hyper aktiivinen ja sosiaalinen, mutta sinä olet sitä 10 kertaa enemmän. En koskaan tajua miten niin kaunis ihminen, voi olla niin kaunis luonteeltaankin. Olet se, josta kukaan ei uskolla sanoa paljoa, mutta olet meille kaikille tukipalkki. Palkki, joka seisoo siinä vahvana, ja jaksaa pidätellä kaiken. Palkki, joka huolehtii, muttei vaadi paljoa, palkki.. joka uskoltaa olla juuri se kuin on. Kaislatassu, älä koskaan muutu. Me olemme kaikki ylpeitä siitä mitä teet, älä koskaan muutu. Kun minulla oli vaikeaa, sinä aamulla tulit varmistamaan että olin elossa, pelkäsit aidosti puolestani? Miksi? Koska sellainen sinä olet. Kaislatassu, sinä se tässä ihme olet, ei pihkahohde, eikä aamusydän, he jäävät sinun valosi taa. Sinä olet legenda minulle, ihailen sitä koko sydämmestäni. Olet rakas.

EmppuOmppu
Voi nemo.. en edes tiedä mistä aloittaisin.. Emppu, olet ihme, oikea sellainen. Et ole ihme, kuin kakku, vaan ihme, kuin sinä. Tiedän sinulla olevan omat demonisi, ja tiedän etteivät ne sinne turhaan tulleet. Sinusta se puoli jota osaan kunnioittaa, ja jota en oikeasti uskonut olevan siellä, on loki. Vaikka sitä ehkä ei sivuilla nää, olet yhtä.. no - miten kuvata lokia? Olet yhtä loki. Herrasmiesmäinen, ja huolehtivainen, sitä sinä olet. Olit yksi lohduttamassa kun minulla oli vaikeaa, enkä halua koskaan sinä unohtaa. Sinä olet ehkä meistä vanhin, mutta aina osaat tehdä minut nauramaan joillekkin tyhmille pikku jutuille. Parhaat jutut on kuultu sinun suustasi, koko ropen historiassa. Sinä osaat olla myös todella hyvä vitsailija nemo! Vaikkei sitä aina ehkä huomaa, olet heti se paras keksimään vitsejä. Sitten tulee ne emon vaistot, jota ei todellakaan useasti huomaisi sinusta, olet todella hahmojesi summa. Kohtelet arvaria kuin pentuasi, ja hoivaat pupujasi kuin vauvoja. Mutta pyydän nemo, pidä itsestäsikin huoli. Olet nemo kaikkea sitä mitä ihailen, olet sinä. Jaksat kantaa toisten huolet, mutta et osaa purkaa niitä itse. Osaat huolehtia joistain kuin pennuistasi, ja osaat olla.. sinä. Älä nemo mene muuttumaan, älä koskaan, koska sinä olet täydellinen, juuri tuollaisena kuin olet, koska olet sinä. Minä, ja muut tiedämme sen, toivon että sinäkin tulet tajuamaan sen. 

Tuhkatassu
Tuhkis.. Voi, on niin paljon sanottavaa, ja mä kirjotan tätä 9 aamulla.. Mä tän oon mokannu. Tuhkis, sä oot ihan normi tyttö alussa, mutta lopuksi.. sä oot mahtava. Mä tiiän että sulla on joskus paha olla, oot ainoa jota en osaa auttaa.. Mutta sä oot tässä ryhmässä ainut täysjärkinen. Sä huolehdit kakusta, ja mä tiiän, teen sitä itsekki, mutta tiiän jossain syvemällä siihen syynkin. Me ei haluta että kehenkään sattuu niin kuin meihin on sattunu? Uskon sen ainakin olevan niin. Rakas tuhkis, oot mulle ehkä ainut todellinen sielunsisko, sillä jos me tavattais, luulisin että sä jopa sanoisit loppuun sanat jotka mä aloitan. Oon oppinu arvostaa sua sellasena kun sä oot, ja taas kerran ihmettelin kun sain susta kuvan, MITEN IHMEESSÄ SÄKIN OOT NOIN KAUNIS?! Tuhkis, sä et oo ainoastaan kaunis sisältä, vaan myös ulkoa, älä mee muuttaa itteäs jos joku niin käskee, et sä oikeesti sitä kaipaa. Vaikka sua ei ropessa enää nii paljon näy, voin sanoo että oot vielä tärkeempi osa ylläpidossa, älä koskaan muutu. 

Pelkotuoksu
Oon ehkä yhä kitkerä riidoista mitä meillä oli, enkä koskaan ehkä pääse yli sydestä, mutta oot silti tärkeä. Pelkkis sä osaat toteuttaa monia ideoita hopsussa, ja sä teet sen mitä on tehtävä. Sä et oo ehkä niin läsnä aina, mutta oot aina siellä vitsailemassa. Täytyy myöntää että oot mahtava persoona, joka todella rakastaa eläimiä. Vaikka mulla monesti meneekin hermot sun temppuiluiden kanssa, sä oot hirveän tärkeä mulle, ja meille kaikille, mä en oo vaan oikea tyyppi sitä sanomaan, enkä siitä puhumaan. Maailma on piiskonu sua ihan liikaa, mutta sä oot jaksanu seistä. Sä et oo kaatunu vahvimmassakaan tuulessa, etkä oo muuttunu virran mukana, sä oot pysyny sellaisena kuin sä oot. Kiitos siitä pelkotuoksu, ei vois olla parempaa..

Kastepilvi
Voi ny, mistä mä alottasin.. Pikku pallo, sä olit joskus mulle aivan liikaakin, ja osaan nyt myöntää sen. Luotin suhun sokeasti, vaikka tiesin sun lähtevän.. mitä sä oikeasti teitkin. Mutta sydämessäni, tiesin että jos se on ainoa keino, silloin sun pitää lähteä. Pallo sä olit meille kaikille hopsussa tuki ja turva. Olit se isosisko, jota me yhä kaivataan, ja tuut olemaankin.. Ovet on aina auki. En tiiä mistä nää sanat ees tulee, annan vaan mielen virrata, ja jos sieltä jotain löytyy.. sä saat sen, koska sä hyväksyit kaiken.. Sä oot joutunu maahan, vaikka oot aivan loistava persoona. Sulla on upeet vitsit, vaikka ei sitä aina uskois. Pyydän, ja toivon että oot kunnossa.. Älä mene muuttamaan itteäs, kiitos..

Tomupilvi
Mun on vaikea puhua susta, koska susta jäi aika mitäänsanomaton jälki. Sä oot kuitenkin ollu aivan mahtava ihminen, ja toivon että sunlaisia löytyy viel jostai. Kun olit paikalla, olit aivan mahtava ihminen, hopeaklaani ei unoha sua koskaan, uskon sen. 

Aurinkomursu
En ees tiiä tuutko tätä lukemaan, mutta sä olit tärkeä meille kaikille. Vaikka koit ettei hopsu oo oikea paikka sulle, olit porukan aivot meille. Kiitos kaikesta mitä oot tehny tän vuoden aikana, ja kaikesta, mitä tuut tekemään, ehkä hopeaklaani joskus kuulee vielä susta, mistä voi tietää?

Saaga 
Okej, uus liittyjä.. Miten tän sanos..? Saaga sä oot muodostunu lyhyessä ajassa aika hyväks rope kaveriksi. Ehkä sä tuut aina liian myöhään, mutta tuut kuitenkin! Sun hahmot on jotain mitä hopsussa ei oo paljon ollu, ja oon kiitollinen siitä. On yllättävää että oon tullu sun kaa toimeen, koska sulla on sellane luonne jonka kanssa mä en usein osaa tulla toimee, osaat olla hyvin lapsellinen jossain mielessä, mutta älä mee muuttamaan mitään itsessäs, oot täydellinen sellasena kun oot. En osaa isoa romaania sustakaa vetää, koska ei olla tunnettu.. Mutta haluun sanoo ainakin tän - Kiitos. 

Lukumato
Siis aww? Se on oikeesti noin ujo! Lukkis, sä oot söpö ujoudella, enkä muuta sano. Säälin sua, koska susta tulee mä pienempänä mieleen. Oon huomannu talulahin myötä, että osaat ihmetellä joitain asioita, ja jos en ois sanonu oikeita asioita, kun jotain kyselit, ei susta liittyjää ois tullu. Mä oon ite muualla aivan samanlainen, kyselen joka pikku asiasta, ja pelkään sanovani jotain väärää! Älä huoli, tiiän mistä se tuntuu. Oot aivan mahtava persoona, enkä menis siinä mitään vaihtamaan. Kiitos että olet siinä, ja juuri sinä. 

Kiitos että jaksoitte lukea pikku pallot! Ja PALJON ONNEA HOPSU 1V!!!! TÄÄ PAIKKA MERKITSEE MULLE NII PALJOOON! TnT||
-Itkevä Aamusydän.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Puhe Hopsulle:
Hopeaklaanin kauan olleille jäsenille:
Miten oikein aloittaisin? Pää lyö tyhjää.. Tai ehkä se on vaan niin täynnä ajatuksia, joita haluaisin laittaa tähän, joista haluaisin kertoa teille, joista voisin kiittää teitä...

Muistan Hopeaklaanin luomisen kuin eilisen silti, kun sitä oikein rupeaa ajattelemaan se tuntuu olevan valovuosien takana. Ihan kuin olisin vasta eilen tutustunut teihin ja samalla ihan kuin olisitte olleet osa elämääni koko ajan. Vaikka en ollut mukana tekemässä Hopeaklaania (saavuin noin viisi minuuttia myöhässä), niin olen ollut alusta asti mukana, keksinyt ideoita ja lempinimiä, ropettanut Hopeaklaanin tarinaa. (Tein tokan hakemuksen!!) Hopeaklaani oli ensimmäinen sivusto, johon liityin ja ainoa sivusto, johon keskityin erityisen paljon. Vaikka nyt en ole enää niin aktiivinen, rakkaus Hopeaklaaniin on säilynyt. 

Alussa halusin kovasti tehdä jonkun lahjan, mutta sitten kun aloin miettiä sopivaa lahjaa, en keksinyt kertakaikkiaan mitään. Olisin voinut vaikka piirtää jotain tai kirjoitta tarinan? Mutta... Se.. Se vain... Ei olisi tuntunut oikealta... Te... Te olette täydellisiä... Ette ehkä yksin, jokaisessa on harmittomia pikku vikoja, mutta yhdessä te peitätte viat ja olette täydellisiä. Ihania ihmisiä, jotka ovat tukena vaikeina hetkinä ja ovat läsnä, vaikka valittaisi jostain pikku asiasta. Ette te ansaitse jotain pahaista tuherrusta lahjaksi... Te ansaitsette enemmän... Jotain joka voisi hyvittää nämä kaikki vuoden päivät, jolloin olette auttaneet, tukeneet, jutelleet, nauraneet ja naurattaneet, kirjoiteleet, spämmineet ja kertoileet itsestänne ja elämästänne... Mutta vaikka lähettäisin suihkukoneen hakemaan teidät Havaijille ja tekisin teistä kirjan, joita miljoonat ihmiset lukisivat, mikään ei vain tuntuisi riittävän. Tiedän sen, tunnen itseni. Siksi päädyin kirjoittamaan teille, tämä ei ehkä ole mikään upea lahja, mitä te olisitte ansainneet, mutta tässä viestissä kerron mitä ajattelen teistä... Vain pienen pintaraapaisun, mutta on sekin jotain. 

No, tässä vaiheessa kun olen sössöttänyt jo aika paljon, niin ajattelin kertoa teille miten näen teidät:

Aamusydän, Aamu, Amppis, Lintu, Aaamuneeeen, täti, Sulkapallo:
Sinä olet se joka teet suurimman osan töistä. Sinä myös teet tosi hienoja pohjia ja keksit ideoita, jotka tekevät Hopeaklaanista mahtavan!! Ja vaikka sinulla on välillä ongelmia irl elämässä, minä tiedän... Me tiedämme, että sinä selviät, koska olet vahva ja ihana, meidän upea Aamumme, se joka raataa Hopeaklaanin puolesta eniten. Se, joka on paikalla 24/7 (nykyään se taitaa kyllä olla 22/7, mutta tiedätte mitä tarkoitan) Olet myös minun rakas komenteleva "tätini", ja ihminen joka on osa minun palapeliäni. <3 

EmppuOmppu, Emppu, Jellona, Nemo, Emppunen, "äiskä", Keilapallo:
Muistan miten liityit Hopeaklaaniin. Silloin en vielä tajunnut, että sinusta voisi tulla niin läheinen, kun nyt olet. Parhaimpia muistoja ropesta oli ehdottomasti Valon puheet muurahaisille, (miten hän komenteli niitä pienenä) Muiston ja Unikon saadessa tietää olevansa voimattaria ja ensimmäinen penturope. Kun sain numerosi olin kieltämättä ihan täpinöissäni ja muistan miten hauskaa oli kirjoitella ensimmäisen kerran. (olin silloin bussissa) Haluaisin vielä sekaisen kehumis tekstin lopussa sanoa, että ilman sinun aktiivista ropettamista Hopeaklaani ei olisi veroisensa. <3 


Tuhkatassu, Tuhka, Tuhkis, Tuhkaneen, täti, jalkapallo:
Vaikket ole enää ropeissa, niin se ei tarkoita, ettet olisi tärkeä! Olen nähnyt sinua eniten kaikista nettikavereista ja olen oppinut pitämään molemmista Tuhkiksista; NettiTuhkiksesta ja IRL Tuhkiksesta. Näkisin sinut helposti myös koulukaverina. Tosin jos olisit koulukaverini, kiusasin sinua tyyliin joka päivä... XDD. Vaikket olisikaan ropeissa, niin sinä et ole siltikään etääntynyt meistä, niin kuin helposti voi käydä! Lisäksi lapsiesi/pentujesi tekeminen kanssasi oli kivaa! (Ja riitely Mimmistä ja Elliotista) <3

Pelkotuoksu, Pelko, Pelkkis, ikuinen leipuri, Rantapallo:
Sinä olet nuorin meistä yp:istä, muttet silti ole yhtään muita huonompi! Olet tosi nopea sivujen muokkaaja, kunhan sinulle selitetään mitä voit tehdä. Lisäksi kysyt aina hienosti mitä voisit tehdä. Sinulla on myös soturikissanimien keksimisen taidot, voin aina huoletta kysyä sinulta nimiehdotuksia ja tietää, ettei niitä tule ainakaan liian vähän. Päinvastoin! Niitä tulee kymmenittäin! Ja silti sinulla on aina lisää soturikissanimiä mielessä. Et ehkä ole enää niin aktiivinen ropettamisessa tai Yp:iden wappiryhmässä, mutta me, minä ja muut pidämme sinusta silti yhtä paljon! <3 

Sitten vielä muutamalle henkilölle, joista pidän, mutta jotka ovat eronneet Hopeaklaanista:
Tomupilvi, Tomu, Tomunen ja Kastepilvi, Kaste, pallo......... (ja miljoona muuta lempinimeä):
Vaikkette välttämättä lue tätä, niin haluan silti kiittää teitä ja kirjoittaa teistä. Ensin Tomupilvi: Sinä olit ensimmäinen jota näin irl. Muistan sen elävänä, se oli niin jännää ja hauskaa ja olen varma, että tavatessamme kumpikin jännitti hirveästi. Sinulta olen saanut myös paljon kirjavinkkejä ja se on tosi kivaa! Lisäksi sinun kanssasi voin puhua helposti monista kirjoista, koska yleensä sinä olet lukenut ne myös! Toivoisin, että voimme jatkossakin nähdä ja kirjoitella! <3 Sitten viimeisenä, muttei todellakaan vähäisinpänä Kastepilvi: Olet aina osannut hoitaa riitoja ja muiden ongelmia erityisen hyvin, ei ihme jos sinusta tulee terapeutti isonpana. Sinä olit ihana lisä yp:iden joukossa, mutta ymmärrän myös mikset enää voi olla osa meitä. Sinulle tykkäsin aina kertoa irl elämäni sanotaanko vaikka näin, "seikkailuista" ja oli myös hauska kuunnella sinun pikku "seikkailuistasi". Näin sinua tokana ja sinun luonasi oli kivaa!! Olisi kiva nähdä vielä joskus ja eihän sitä koskaan tiedä... Ehkä me näemmekin vielä joskus, sitä odotellessa. <3 

Nyt kun olen vähän kehunut meitä haluaisin toivottaa vielä kerran Saagalle ja Lukutoukalle; tervetuloa Hopeaklaaniin! Olette ihana lisä joukkoomme, enkä malta odottaa yhteisiä ropeseikkailuitame!! 

Toivon vielä meille Hopeaklaanin joukolle pitkän yhteisen matkan! Ehkä tulemme kestämään vielä monta kymmentä vuotta, ehkä emme, mutta yhden tiedän, en katunut tänne tuloa, enkä varmasti tule koskaan katumaan! <3 <3 <3 

-Kaislatassu Yp, Kaisla, Kakku, Pikku Koripallo, Tuhkiksen, Aamun ja Empun "Ottolapsi"

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Loistokasta 1-vuotissyntymäpäivää, Hopeaklaani!

***

  Hopeaklaani, paikka jossa jokainen saa tuntea olonsa tervetulleeksi ja halutuksi. Paikka josta on tullut tärkeä osa monien ihmisten elämää - kuten muun muassa minun.
  Eksyin Hopeaklaanin sivuille sattumalta viime vuoden elokuussa. Vaeltelin pitkin suntuubin sivustoja ja etsiskelin uutta, tavanomaisesta poikkeavaa roolipelipaikkaa. Minulla on takanani monen vuoden kokemus tarinaroolipeleistä, mutta ajan mittaan sitä alkaa kaipaamaan hieman vaihtelua - ymmärrättehän.
  Hopeaklaani kiinnitti huomioni. Vielä hyvin pienimuotoinen roolipelisivusto, joka oli vasta avannut ovensa, herätti minussa kipinän. Seurailin hyvän tovin muutaman nettikäyttäjän roolipelaamista sivusta, ennen kuin päätin ilmiantaa itseni läsnäolijoille.
  Ellen ihan väärin muista, minua ohjeistettiin luomaan hahmo Liittymis -osiossa, jotta pääsisin hyppäämään mukaan tarinan kulkuun. Minulla oli heti alusta alkaen selvillä, että tuleva hahmoni olisi kovan luokan jurottaja ja paha suustaan - niinpä siis syntyi Kaaosmuisto, ensimmäinen kissahahmoni Hopeaklaanissa koskaan.
  Mukaan pääseminen tuntui alkuun hieman hankalalta - johtuen varmaankin suurimmalta osin siitä, että muilla oli täysin oma juonensa käynnissä ja minä ulkopuolisena yritin tunkea väkipakolla siihen jotenkin. Ihan kuin yrittäisit ähtää kolmiota ympyrämuottiin.
  Kaiken lisäksi pelit sijoittuivat enimmäkseen niihin klaaneihin, joihin minun hahmollani ei ollut asiaakaan. Päästäkseni mukaan poppooseen sain luvan roolipelata erästä Hopeaklaanin NPC-hahmoa. Ajan mittaan tästä kyseisestä NPC:stä tuli minulle hyvin tärkeä linkki muihin Hopeaklaanin hahmoihin, ja lopulta sain adoptoida sen omakseni - ja näin sai oman lukunsa Leijonapentu, tai no, Leijonatähti, kuten me hänet nykypäivänä tunnemme.
  Nyt, kun olen ollut liittyneenä lähes vuoden Hopeaklaanissa, minulle on kertynyt jo noin 30 hahmon kokoinen katras, joista jokainen hahmo on ihana(/kamala) omalla tavallaan - sen huomaa varmasti myös siitä, että kuluneen vuoden aikana olen raaskinut tappaa yhden ainokaisen hahmon, ja senkin pitkin hampain. 

***

  Luulen pitkästyttäneeni suurimman osan lukijoista vanhanaikaisella kirjoitustavallani sekä loputtomalla jaarittelullani - pahoitteluni siitä. Mutta tässä on taas yksi oiva esimerkki Hopeaklaanin erinomaisuudesta: se hyväksyy kaikki sellaisina kuin nämä ovat.
  Nykyään toimin Hopeaklaanin apulaisylläpitäjänä auttelemassa Amppista ja muita ylläpitäjiä parhaan kykenemiseni mukaan. Jo lyhyessä ajassa Hopeaklaanin ylläpidosta on ehtinyt tulla minulle kuin "toinen perhe". Nämä huippu tyypit ovat olleet minulle suuri tuki ja apu niin ylä- kuin alamäissäkin, mistä syystä haluan myös kantaa korteni kekoon ja tukea ja auttaa heitä niin hyvin kuin vain suinkin osaan.
  Ei, minulla ei ole tällä kertaa annettavanani lahjaa Hopeaklaanille. Pahoitteluni siitä. Omassa elämässä (lähinnä pään sisällä) kaikki on ihan mullin mallin eikä energiaa saati jaksamista liikene kovin monelle asialle kerralla. Toivottavasti tämä puhe hyvittäisi hieman tätä "vakavaa petosta". 

***

  Ja vielä lopuksi: mikä oli tämän lyhyen "puheen" pointti? Siihen voin antaa vastaukseksi vain hartioiden kohautuksen. Jokainen saa itse päätellä, mitä tällä rustauksella hain takaa - vai oliko tämä kaikki pelkkää sanahelinää.
  Joka tapauksessa haluan antaa suuret virtuaalihalaukset Amppikselle, Kaislalle, Tuhkalle sekä Pelkkikselle, jotka ovat ottaneet minut mukaan porukkaan. Vaikka välillä menetän hermot itseni kanssa ja saatan vaikuttaa jopa tylyltä, silti sisimmässäni en tarkoita pahaa kellekään. Olette kaikki tulleet minulle hyvin tärkeiksi ja jokainen teistä on korvaamaton. Toivon teille onnea ja menestystä tulvaisuutenne varrelle. Kiitos, kaverit.
  Ennen kuin päästän teidät siirtymään eteenpäin raapustuksestani, haluaisin toivottaa tervetulleeksi kaikki uudet liittyneet, jotka ovat päättäneet hypätä mukaan Hopeaklaanin taikaa täynnä olevaan maailmaan!

***

Vielä viimeisen kerran: paljon onnea Hopeaklaani! 🎁🎈

Parahin terveisin,
_EmppuOmppu_ (aka Emppu aka Nemo)
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Hopeaklaani täyttää tänään vuoden. Kokonaisen vuoden. En voi uskoa sitä. Kun perustimme koko paikan, olisin voinut lyödä vetoa, että jaksaisimme tehdä tätä viikon verran. Olin pahasti väärässä..
Olen viettänyt vuoden Hopeaklaanin ihanien ihmisten kanssa. En aio valehdella. Hopeaklaani ja sen väki on parasta, mitä elämälleni on tapahtunut. Kyllä, he ovat vetäneet minut huomattavasti syvemmälle kuin missä olin aiemmin, mutta olen saanut avautua ja purkaa sydämmeni heille ja voinut luottaa, toivon mukaan ansainnut luottamuksen itsekin? Tiedän, että ihmiselle voi käydä huomattavasti pahemmin kuin minulle, mutta jos olisitte vain lähteneet elämästäni, olisin niin paljon pahemmassa kunnossa. Kiitos, kun ette lähteneet elämästäni, kiitos kun kuuntelitte, kun tarvitsen sitä, kiitos että olette täyttäneet tyhjän aukon elämässäni. Anteeksi, jos minulla ei ole ollut tarpeeksi aikaa teille tai Hopeaklaanille. Haluan pitää teidät kaikki elämässäni. Me emme tule säilymään yhdessä koko loppuelämiämme, mutta se antaa meille vain enemmän syitä elää toistemme kanssa nyt kun vielä voimme. 

Kiitos teille kaikille ja onnea Hopeaklaanille!
- Tuhkatassu
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Aluksi se oli vain kiva idea. En olisi silloin vielä uskonut, kuinka tärkeäksi tämä paikka ja kaikki liittyneet, sekä ylläpitäjät tulisivat. Myöhemmin loimme Wappi -ryhmän, jonka kautta sitten pääsin paremmin tutustumaan Hopeaklaanin muihin ylläpitäjiin. 
Ensinnäkin, kaiken alkuhöpöttelyn jälkeen haluan sanoa, että olen kiitollinen sydämeni pohjasta kaikille, jotka ovat tähän asti olleet mukana, sekä ennen sitä!
On vaikea kuvailla sanoin, mua oikeesti itkettää… Kaikki täällä on ollu mahtavaa, ja uskon että jatkossakin tulee olemaan. Kiitos. 
Kaikki liittyneet on ollu super mahtavia, edelliset ja nykyisetkin. Ja haluan kiittää teitä kaikkia, ja jos voisin, tulisin halaamaan teistä jokaista. Ja kaikki ylläpitäjät, teki ootte aivan super ihania ja mahtavia, ja jos voisin, tulisin halaamaan teitäkin, jokaista. Oon tosi kiitollinen sille, et ootte olemassa! Siitä, että tapasin teidät… kaikesta, mitä me ollaan koettu. 
Hopeaklaani on täyttänyt vuoden, ja se merkitsee niin paljon mulle, ja varmasti kaikille! Ootte tärkeitä, kaikki! <3
Hopeaklaanilla ja teillä on aina paikka mun sydämessä, tapahtui mitä hyvänsä. Pysykää sellaisina kun ootte, ootte mahtavia!! <33
Kiitos, kiitos sydämeni pohjasta. 
Ja ainiin, onnea Hopeaklaani 1 vuotta!! ♥

~ Pelkotuoksu